Jukka Kivi, 2. lokakuuta 2000 klo 15:41 +0200 kirjoitti: Ilmari Kivi writes: Valon tyhjönopeutta voidaan pitää melko väkevästi vakiona, sillä mm. metri on SI-järjestelmässä määritelty tämän luonnonvakion seurauksena. Kaikkeen maanpäälliseen toimintaan riittää ainakin lähitulevaisuudessa valon tyhjönopeuden vakioisuuden oletus. Kaimamme Einstein oli viisas mies. Hän keksi mm. valon muodostuvan hiukkasista, fotoneista ja sai mm. siitä Nobelin palkinnon. Mutta suhteellisuusteoria meni häneltä kumminkin pieleen. Sen mukaan valon nopeus on vakio. Niin opetetaan suomalaisissa koulukirjoissakin. Valon nopeus muuttuu kuitenkin gravitaatiokentässä, joka myös on esitettävissä hiukkasina, gravitoneina. Valon nopeus syntyy siitä, että fotonin ydin reagoi yhden gravitonin kanssa ja siirtyy yhden gravitonin matkan kerrallaan. Gravitaatiotihentymiä on esimerkiksi maapallossa, auringoissa ja galakseissa. Niissä valo kulkee hitaammin eli lyhyempiä matkoja aikayksikössä. Valo kulkee yhtä monen gravitonin läpi aikayksikössä. Fotonin ominaistaajuus on vakio. Mittauksin on kuulemma voitu todentaa, että valo kulkee hitaammin pilvenpiirtäjän katolla kuin sen kellarissa. Myös erivärisillä valoilla on erikokoiset fotonit ja erilaiset nopeudet. Esimerkiksi sininen ja punainen valo erottuvat monissa tilanteissa, koska niillä on erilainen nopeus. Jukka Einstein sai nobelin valosähköisen ilmiön keksimisestä, sitä ennen oli jo esitetty kvantittuminen muussa yhteydessä. Valonnopeus on nykytietojen mukaan vakio tyhjiössä, väliaineessa sen nopeus kuitenkin hidastuu joka on suoraan verrannollinen väliaineen taitekertoimeen. Nopeus on sama fotonien taajuudesta riippumatta, siten sininen ja punainen valo liikkuvat samalla nopeudella. Sinisiirtymässä, jossa valonlähde tulee kohti valo pakkautuu, sen taajuus on erilainen kuin paikallaan olevassa valolähteessä, (värähtelykertoja tietyllä matkalla) Punasiirtymässä valo venyy koska esim. galaksi liikkuu meistä poispäin, kaukaisimmat lähes valonnopeudella  tunnetun avaruuden laajentuessa. Timppa