Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Kristiinankaupunki - Yhdistykset - Pro Kirkkokatu 1B- Historia

Ravintola-ajan tutkimusta

http://www.tietotori.fi/Kristiinankaupunki/Kristiinankaupunki%20Yhdistykset/Pro%20Kirkkokatu%201B/Historia/Simo%20Teiril%C3%A4.0/Kirkx.jpg

Yhdistyksen omistaman kiinteistön hankalasti tutkittava vaihe on siinä sijainneen ravintolan aikakausi. Olemassa olevista valokuvista 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa pääoven päällä on ollut kyltti, mutta valitettavasti ei saa selvää mitä siinä lukee. Ravintolan julkisivusta on olemassa myös pari maalausta, joista toisessa on ravintolan nimenä Stadskällare ja toisessa Tillikka. Toistaiseksi emme ole saaneet varmuutta nimestä.

Varmistettua on sen sijaan, että talon omistaja Johan Frösén vuokrasi 20.3.1900 kiinteistön Kristiinankaupungin väkijuomayhtiölle (Spritdrycksbolaget i Kristinestad). Väkijuomayhtiö oli vuokralla vielä 1908 kun Frösén myi talon metsänvartija Juho Kuusiselle.

Vintiltä löytynyt sanomalehti (Nya Pressen) on kuitenkin jo 1896 osoitettu "Spritd. bol.", joten otaksuttavaa on, että väkijuomayhtiö oli jo tuolloin talossa. Vaasan maakunta-arkistosta löytyy lisäksi kyseisen firman kirjekopiokirja, jossa on Knut Wendelinin kirjeenvaihtoa toimittajien ja asiakkaiden kanssa vuosilta 1890-1893. Lähinnä kirjeet ovat alkoholin ja tarvikkeiden tilauksia mm. seuraavien kanssa: herra Conrad Möller Lyypekissä, osakeyhtiö John Corris Turussa, herra Lorenz Harnes & Söhne Lyypekissä, herra Jacob Ludwig Bruhns & Sohn Lyypekissä, herra Viktor Ek Helsingissä, herra Georg Bevihner Berliinissä, Betty Berghs skrädderi o. kappmagak. Vaasassa jne...

Oliko Spritdrycksbolaget i Kristinestad alunperin Wendelinien omistama vai oliko Knut Wendelin ainoastaan firman palveluksessa? Se ei ole vielä ratkennut. Suupohjan Kaiku-lehdessä vuodelta 1899 on juttua Kristiinankaupungin valtuusmiesten kokouksesta 11. päivä huhtikuulta 1899, jossa käsitellään ravintolaoikeuksia, jotka astuvat voimaan 1.6.1901: "Maistraatille olivat hrat Otto Holm, Alfr. Carlström ja August v. Willebrand jättäneet hakemuksen saada muodostamalleen yhtiölle Spritdrycks bolaget i Kristinestad oikeuden harjoittaa wiinan kauppaa kahdessa myymälässä, muiden wäkijuomain kauppaa yhdessä myymälässä sekä wälittää anniskelua yhdessä ruoan tarjoilun kanssa yhdessä myymälässä. Pohjapääoma olisi korkeintaan 20.000 mk; woitto käytettäisiin, hoitokustannusten ja 6 prosentin koron poisluettua, lain mukaan. - N:ti Mathilda Berg oli anonut ravintolaoikeutta kaupungin hotellissa. - N:ti Amanda Stenberg anoi samaa Fredriksbergin huwilassa. - Seura Sällskapsklubben oli tehnyt samallaisen anomuksen. - Rouwa Josefine Brusén anoi saada jatkaa kestikiewarissa harjoittamaansa rawintola ja anniskeluliikettä; - näitä puollettiin sen mukaan kun ne eiwät joudu ristiriitaan waltuusmiesten maaliskuun 4 p:nä tekemän päätöksen kanssa ja rouwa Brusén'in anomukseen ehdolla, että hän yhä edelleen saa säilyttää kestikiewarin pidon."

Lisäksi käsiteltiin: "Konsuli G. Hydén'in anomusta koskien oikeutta saada pitää kaksi olutmyymälää, ei otettu käsiteltäwäksi syystä että se soti päätöstä wastaan maaliskuun 4:ltä p:ltä."

Ja edelleen: "Kapteeni A. H. Hjulman'in anomukseen saada Toiwon panimon puolesta pitää olutmyymälä ent. kauppias Holmudd'in talossa ja hoitajana leski Honkaniemi suostuttiin; - Samoin oluenpanija J. H. A. Bågen anomukseen saada pitää myymälä kauppias Haaöosen talossa työmiehen waimo S. Blomqwist hoitajana; - Samoin konsuli G. Hydén'in anomukseen saada omistamassaan talossa pitää myymälä työmiehen vaimo Mangs hoitajana. Sillä aikaa kun huoneustoa korjataan saada maistraatti määrätä huoneustosta; - Kylpylälaitos-yhtiön puolesta oli hra E. Arelin anonut oikeutta saada myydä olutta kylpylaitoksella n:ti Anna Westerisen kautta suostuttiin."

Ja vielä pari oluenmyyntianomusta: "Seuraawat henkilöt oliwat anoneet oikeutta saada myydä olutta kotiin wietäwäksi. Toiminimi J. P. Sundströmin leski talossa n:o 89. Konsuli Hydén talossa n:o 23. Neiti Amanda Åhman talossa n:o 100; Neiti Elin Brandt talossa n:o 10; - päätettiin suostua muihin paitsi Maria Asplundin anomukseen; tämä hyljättiin siitä syystä että haltijalla ei ole awonaista myymälää, joten myynnin tarkastus käy mahdottomaksi."

Kirkonkirjoissa on 1889-1898 talon asukkaiksi (vuokralaisiksi) merkitty palovahti August Remahlin ja työmies Johan Remahlin perheet sekä heidän äitinsä. Kuitenkin August Remahl osti vastapäisen talon (n:o 163) jo vuonna 1883, jonka edellinen omistaja oli Matti Matinpoika Wiitalähdet. Olisiko kirkonmiehillä käynyt tässä kirjausvirhe vai mahtuivatko Remahlien perheet samaan taloon ravintolan kanssa?

Eipä tässä auta muuta kuin suunnata arkistoon tarkennuksia etsimään....!