Tietotori – Osallistu ja vaikuta

Tietotori

Suur-Espoonlahti - Keskustelut

Kaupunki suunnittelua

 

Kaupunki suunnittelua

Histan suunnittelussa on edetty haukkumisen tasolle. Teknisen toimen kaupunginjohtaja Olli Louko on haukkunut perjantaina kaupunkisuunnittelulautakunnan radiossa ja Helsingin Sanomat on lainannut haukkumisia lauantain Helsingin Sanomissa. Loukon mielestä kaupunkisuunnittelulautakunta on toiminut tehottomasti, koska ei ole saanut Histan osayleiskaavaa menemään eteenpäin. Kymmenen vuotta on kulunut siitä, kun Histan kartanon maat otettiin kaupunkisuunnittelulautakuntaan tarkasteltavaksi. Kysymyksessä on rakentajien unelma-alue, suurimmaksi osakseen rakentamatonta maata. Siihen rakentajat haluavat suunnitella isoja pientaloasuntokokonaisuuksia. Hanketta, joka sijoittuu Espoon Ämmänsuon kieppeille, ajavat kaupunkisuunnittelukeskuksen johto ja kokoomuksen edustajat. Halutaan asuntoja varakkaille espoolaisille, näin erään lautakunnan jäsenen suulla kiteytettiin tavoite kaupunkisuunnittelulautakunnan iltakoulussa torstaina Laureassa.

Tässä on sen verran hankala yhtälö, että tarvittaisiin todellakin taikuri Neuvokasta apuun. Loukon tuska on ilmeinen. Hän on aikamoisessa puristuksessa. Valtiovallan vaatimukset asuntojen rakentamiseksi – kohtuuhintaisten ja vapaarahoitteisten asuntojen tuottamiseksi on haastava. Pääkaupunkiseudun neljätoista kuntaa allekirjoittavat tulevalla viikolla aiesopimuksen asuntojen tuottamisesta. Siinä Espoo sitoutuu tuottamaan 2500 asuntoa vuodessa. Niistä 20 prosenttia on kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, asuntoja opiskelijoille, vammaisille ja vanhuksille ja tavallisille työssäkävijöille, sekä kovanrahan asuntoja tavallisille työssäkävijöille. Valtio tulee 1000 eurolla mukaan asuntoa kohti. Kaavoitussäädöksiä lievennetään. Se mikä näyttää pelottavan Loukoa kaikkein eniten on tarkastuslautakunnan asettaminen vahtimaan, että asiasta tulee totta.

Mitä tämä sitten kuuluu meille, jotka asumme Etelä-Espoossa ja joille on tulossa Eteläisen-Espoon yleiskaava? Monellakin tavalla. Iltakoulussa oli mukana joukko asiantuntijoita, jotka selvittivät näkemyksiään Histan kaavoituksen yhteydessä. Käsiteltiin lehdistössä kohua aiheuttanut ilmastoselvitys, joka on tehty ja jota on pidetty kaapissa torstaihin asti. Sen mukaan Hista aiheuttaa todella kovat hiilidioksidipäästöt johtuen siitä, että alueen rakentaminen merkitsee lisääntyvää yksityisautoliikennettä. Tässä rakennetaan aluetta, jossa perheillä on kaksi autoa – työpaikat ovat jossakin muualla, samoin palvelu vähintään Espoon keskuksessa. ELVI-rata, joka on ollut suunnitelmassa mukana, ei ratahallinnon virkamiehen mukaan toteudu 20 – 30 vuoteen. Valtiolla ei ole rahaa hankkeen toteuttamiseen. Hänen mukaansa Histan aluetta voitaisiin lähteä käynnistämään vasta yhdessä ratahankkeen kanssa. Rataa tarvitaan ekologiseen massojen siirtooon. Kaupunkirata Espoon keskukseen olisi ensimmäinen avaus. Näi n saataisiin palvelut tavoitettaviksi. Radan suunnittelu edellyttää radanvarsien tiivistämistä ja asemanseutujen runsasta rakentamista. Tämä kaikki siis 20 – 30 vuoden päästä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan entinen varapuheenjohtaja Pekka Lahdentausta, vaikka olikin Pohjois-Espoosta, ei ollut innokas Histan kannattaja. Syy oli Lahdentaustan mukaan se, että Histan rakentaminen merkitsee kaupunkirakenteen hajaantumista. Iltakoulussa todettiinkin, että Histan rakentaminen merkitsee Espoon suunnittelun suunnan muutosta.

Histasta ei näytä olevan apua Loukon tuskaan. Asuntoja pitäisi taikoa tästä lähtien eikä 20 – 30 vuoden päästä. Asiantuntijoilla oli resepti valmiina. Asuntoja tulee suunnitella ja rakentaa jo valmiin yhteiskunnan kieppeille. Eteläisen –Espoon yeliskaava on silloin tärkeässä asemassa. Metron ja Länsiväylän tienoot rakentamiseen ja Espoon rakentamistavoite saastaisiin kunnialla toteutettua. Kiitoksella mainittiin Leppävaaran radan ympäristön rakentaminen. Olin 80-luvulla mukana kunnallisjärjestössä, kun visioitiin Leppävaaraa. Haluttiin asumista ja työpaikkoja valmiiden toimivien liikenneyhteyksiin varrelle. Leppävaaran rakentaminen toteutui ja kaupunkirata siirtää massoja paikasta toiseen. Eteläisen-Espoon yleiskaava on menossa eteenpäin. Yleiskaavan suurin muutos aikaisempaan on Suomenojan alueen merkitseminen selvitysalueeksi. Tarkastellaan, miten alueen siinnittelu tulisi järjestää järkevästi. Alue on alavaa, joten asuntojen rkentaminen on haasteellista silloin kun mennään kolmeen metriin meren pinnan alapuolelle. On jo esimerkkejä tulvien vaikutuksesta alavalle maalle rakennettuihin asuntoihin. Jätevedenpuhdistamoa ei samasta syystä kannata haaveillakaan alueelle.Kannattaa pitää huolta, että se toteutuu ja antaa mahdollisuudet kaupunkimaisen Espoon rakentamiseen.


Kaisu Vepsäläinen