VIHDIN PUISTOLAN HISTORIAA Nykyinen Vihdin työväentalo Puistola on rakennettu vuosina 1924 - 1925 sen jälkeen, kun vuonna 1908 valmistunut talo oli tuhoutunut tulipalossa. Puistolan vaiheet ovat olleet varsin moninaisia, osin jo mainitusta tulipalosta sekä Suomen 1900-luvun alkupuolen poliittisista vaiheista ja myös taloudellisista ongelmista johtuen.   Alkuperäinen, todennäköisesti talkoilla rakennettu, työväentalo paloi elokuussa 1923 Olkkalan ja Ojakkalan kylien välillä kulkeneen kapearaiteisen höyryjunan heittämän kipinän sytyttämänä. Junaa kutsuttiin paikallisessa kielenkäytössä Olkkalan pässiksi. Alkuperäinen talo oli kuitenkin palovakuutettu, joten uuteen rakennustyöhön oli mahdollista ryhtyä liikoja viivyttelemättä. Vakuutussumma lienee alimitoitettu. Lisäksi vakuutusyhtiön kanssa ajauduttiin  erimielisyyksiin korvauksista, täten pari vuotta kestänyt rakennustyö olikin työtä ja tuskaa erityisesti rahavaikeuksien takia. Yhdistys joutui ottamaan lainaa Helsingin Työväen Säästöpankilta. Lopulta korvaussumma kuitenkin saatiin. Rautatien omistanut yhtiö tuomittiin myöhemmin hovioikeuden päätöksellä korvaamaan vakuutusyhtiölle tämän maksaman vakuutussumman. Vihdin Työväenyhdistyksen suururakka valmistui kesällä 1925. Juhannusjuhlia vietettiin työväentalon kentällä ja elokuussa 1925 vietettiin avajaisjuhlia uuden työväentalon suojissa. Ohjelma oli ajalle tyypillinen: torvisoittokunnan musiikkiesityksiä, juhlapuhe, näytelmä "Tehtaan tyttö" sekä lopuksi tunti tanssia. Puistola joutui 1930-luvun poliittisten myllerrysten seurauksena ensin takavarikoiduksi valtiolle. Pankki haki saatavistaan kiiteistön ulosmittausta, jossa se myös onnistui. Pankki huusi kiinteistön pakkohuutokaupassa itselleen ja siirsi sen edelleen perustamansa Kiinteistöosakeyhtiö Raasakan omistukseen. Koy Raasakka omisti tuolloin lukuisia muitakin kiinteistöjä. Taloa alettiin kutsua Raasakan taloksi. Puistola tunnetaan yhä monien paikkakuntalaisten keskuudessa nimellä Raasakka. Onhan sen nykyinen käyntiosoitekin Raasakankuja 1. Koy Raasakka vuokrasi Puistolan Vihdin työväenyhdistykselle. HTS-pankki myi talon työväenyhdistykselle v. 1942. 60-luvulla talon nimi muutettiin nykyiseksi Puistolaksi. Puistola on ollut edelleen ainakin -70 ja 80-luvuilla vuokrattuna urheiluseura Vihdin Iskulle. Myös talon myynnistä Iskulle on tuolloin keskusteltu. Kauppa ei kuitenkaan toteutunut. 80-luvulla vuokrasopimus Iskun kanssa irtisanottiin. Mittava peruskorjaustyö alkoi 80-luvulla. Talon sähköistys, vesikatto ja lattiarakenteet uusittiin. Sisäseinät levytettiin ja paneloitiin. Ulkovuoraus uusittiin ja samassa yhteydessä talon väritys vaihtui vihreästä punaiseksi. Myös ulko-ovet ja osa ikkunoista on vaihdettu uusiin. Keittiöön asennettiin suurtalousliesi ja -astianpesukone. Lisäksi uusittiin myös kaapistot ja työtasot. Vuonna 2002 valmistui ns. talonmiehen asunnon peruskorjaus. Talon korjaustyö jatkuu edelleen käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Ilman yhteiskunnan merkittävää taloudellista tukea ja työväenyhdistyksen jäsenten ja muidenkin talon ylläpidosta kiinnostuneiden henkilöiden huomattavaa talkootyöpanosta näin mittava peruskorjaus ei olisi ollut mahdollista. Uudenmaan suurin puurakenteinen työväentalo on rakennusteknisesti ja varustukseltaan hyvässä kunnossa ottamaan vastaan erilaisten tilaisuuksien ja juhlien järjestäjiä sekä yleisöä. Lähteet: Pentti Luoto; Kylmänojan torpasta Männikön Puistolaan. Eino Ketola; Kestävällä tiellä.